perjantai 29. heinäkuuta 2016
Odotettu
19.6.2016
Siinä ne nyt ovat! Viime vuonna istutettu pioni on tuottanut kolme nuppua! Jos nämä tästä kukiksi asti kehittyvät, luultavammin puutarhurin kännykkä täyttyy hyvin pitkälti pionin kukista; makroa, panoraamaa ja laajakuvaa!
Kaunis heinä
19.6.2016
Tämän kukkapenkkiomituisuuden, muutoin melko tuki tavallisen suolaheinän oikea nimi on hierakka. Kukkapenkissäni on osio suolaheinälle, sillä minusta se on varsin kaunis. Pidän kaikenlaisista heinistä muutenkin. Se on ironista, sillä minulla on heinäallergia. Timotei on pahin.
Lupiini
18.6.2016
Viheliäisyydestään huolimatta lupiini on kaunis. Kukinta alkaakin jo olla kohta ohi. Tapahtuiko se tänä vuonna nopeammin kuin aikaisemmin vai enkö muuten vain huomannut?
perjantai 17. kesäkuuta 2016
Väriläiskä
17.6.2016
Sataa. Välillä rankastikkin. Sateella on kyllä puolensakin. Ilma puhdistuu ja raikastuu. Marjapensaat tarvitsevat kunnon ryypyn tässä vaiheessa, kun raakileet kasvavat kokoa. Puutarhurilla on rästiin jääneitä sisähommia ja muutenkin töitä, tulee nekin joskus tehtyä!
Sateiden välissä kävin räpsäisemässä kuvan uusimmasta kukkijasta. Ruskolilja, tai ylevämpi kansankielinen keisarinkruunu, ei jää huomaamatta kasvoipa se missä tahansa. Minulla näitä upeita oransseja liljoja kasvaa samalla metsäisellä, hoitamattomalla alueella kuin juhannusruusutkin. Vihreää taustaa vasten keisarinkruunut luovat todellisen vastaväriharmonian, joka ei jätä ainakaan puutarhuria kylmäksi.
Tämäkin yksilö tässä on ties montako vuosikymmentä sitten alueelle istutetun keisarinkruunu esi-isän ja -äidin jälkeläinen. Karhin koulu on rakennettu 1926. Koululla asui vuosikymmenet koulun työntekijöitä. Joku heistä on ensimmäisen keisarinkruunusipulin maahan laittanut. Minua ei vielä silloin edes ollut! Vuosikymmeniin!
Miss Juhannus
16.6.2016
Olen niin juhannusruusujeni pauloissa, että on laitettava päiväkirjaan toinenkin kuva! Kyllä nyt puutarhurin kelpaa hekumoida, varsinkin kun tämän ilmiön eteen ei ole tarvinnut tikkua ristiin laittaa. Kukkivat ja elelevät tuolla metsikössä ihan itsekseen!
Juhannusruusu
16.6.2016
Minun juhannusruusuni kasvavat metsäpohjaisella, hoitamattomalla alueella, rinteessä, joka on kuiva ja köyhä. Alueella kasvaa isoja vanhoja puita ja korkeaa heinää. Silti tänä vuonna, jostain kumman syystä, siellä kituvat juhannusruusut kukkivat runsaina. Ja ah, mikä tuoksu!
Marketta
14.6.2016
Ei kesää ilman markettaa. Tänä vuonna minulla on kaksi rungollista, valkoista markettaa kesäsisäänkäynnin rappusilla. Marketta on pensaspäivänkakkara, joka on kotoisin Kanarian saarilta. Oikein hoidettuna marketta kukkii koko kesän.
Korianteri
13.6.2016
Kukkapenkkinilläni ei ole mitän rotia! Sen vika se ei ole, vaan puutarhurin, joka tunkee sinne mitä milloinkin ja antaa kaikenlaisten ns rikkaruohojenkin siellä kasvaa.
Pian kukkii korianteri. Kukkiessaan se näyttää juuri rikkaruoholta, mutta saadakseen siemeniä, on puutarhurin sallittava tämäkin vaihe.
Korianterista saa kahdenlaista satoa: lehtiä ja siemeniä. Lehdet muistuttavat korjuuvaiheessa persiljan lehtiä. Ne pitää korjata ennen kukintaa, ettei maku muutu katkeraksi. Jos kasvin annetaan kukkia, sen ylimmät lehdet kasvavat tillimäisen liuskaisiksi.
Käytän salaateissa usein korianterin lehtiä, mutta ne ostan kaupasta. Kukkapenkkikorianteri saa kukkia, tehdä siemeniä, siementää itsekseen kasvupaikalleen ja syntyä seuraavana kesänä uudestaan. Noh, jos siemeniä tulee paljon, kerään osan ja syön ne. Se on näitä puutarhurin luontaisetuja...
Ruohosipuli
12.6.2016
Ruohosipuli on helppohoitoinen, hyvänmakuinen ja hauskan näköinen. Sen kirkkaan fuksian väriset pallukkakukat erottuvat melkein mitä taustaa vasten hyvänsä. Näistä syistä minulla kasvaa ruohosipuli paraatikukkapenkissäni koristamassa etualaa korkeampien kulleroiden ja akileijojen kanssa.
Petunia
11.6.2016
Siitä lienee toistakymmentä vuotta kun viimeksi olen kesäkukkaistutuksessa käyttänyt petunioita. Nytkään niitä ei ole kuin yksi ja senkin ostin puolivahingossa. Oli niin jänskä väri ja hauskat limenvihreät reunat kukinnoissa.
Koiranheisi
10.6.2016
Tänään oli ohjelmassa Salomonin sotkujen siivous puutarhassa. Pahiten tuuli oli tehnyt tuhojaan tatarikossa. Raivasin vesurilla laonneita ruokoja toista tuntia. Katkenneita puiden oksia oli pitkin nurmikoita. Vuorikaunokit ja akileijat pötköttelivät maata pitkin. Tuuli oli kaatanut pari kesäkukkaistutusruukkua ja ne kaipasivat pientä fiksausta ja lisää multaa. Harmitti ja tympäisi.
Lähdin tyttären kanssa käymään lähistöllä olevalla Hakoisten Linnavuorella. Siellä vuoren laella, aukean maiseman ja hetkellisen auringon paisteenkin lämmittäessä, sekasotku kotipihalla karisi mielestä ja mieliala kohentui. Linnavuoren luonnontilaisessa, rauhoitetussa puistikkometsässä kukki runsaana mansikka, metsäkurjenpolvi, mäkitervakko ja upea, valkoinen koiranheisi.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)