maanantai 30. toukokuuta 2016

Aamu alkaa akileijalla

30.5.2016
Ihana kesäaamu ja aamukaste! Ilma lempeä ja pehmoinen kuin vaahtokarkki! Ei rimmannut, vaikka muutoin kivalta kuullostaakin, ja tuntuu!

Orapihlaja

29.5.2016
Puutarhassa tapahtuu nyt niin paljon, ettei yksi päiväkirjamerkintä riitä millään! 
Olin leikkaamassa nurmikkoa ja havahduin tontin lounaiskulmauksessa mahtavaan tuoksuun ja valkoiseen kukintaan. Vanhat, melkein puiksi kasvaneet orapihlajat olivat puhjenneet yltiöpäiseen kukkaan. Onko lämmin ja tarpeeksi kostea kevät ollut asialla vai mikä, sillä ensimmäistä kertaa nämä raaskut tällä tavalla kukkivat!

Ostoksia


29.5.2016
Perennatukien tarve oli pätevä syy käväistä puutarhalla ja oho, puolivahingossa ostin pari kasviakin!
Tuo punainen puhutteli paitsi värinsä, myös sadunomaisen nimensä perusteella. Se on korallikeijunkukka! Sen pienillä kirkkailla kukilla saa houkuteltua kolibreja puutarhaansa. Tai saisi, jos asuisi kolmisen tuhatta kilsaa täältä lounaaseen tai kaakkoon.

Tatarikko

28.5.2016
Jättitatar on nyt miehen mittainen, silti vasta kasvunsa alussa. Viidakkotunnelma alkaa muotoutua. Video:
https://instagram.com/p/BF9ReDpKB76/

perjantai 27. toukokuuta 2016

Vinksahtaneet viitat

27.5.2016
Viittojen askartelua osa 1 :
Uhmakas minä-ite ajatteli silmämääräisesti ja fiiliksellä sahailla viitat aikaisemmin (15.5.) puutarhaan pystytettyyn tolppaan, johon on tarkoitus kiinnittää viittoja tärkeisiin paikkoihin. Ryhdyin tuumasta toimeen ja aurinkotuolin toimittaessa sahapenkin virkaa, alkoi lastu lentämään. Pian lensi muutakin, kun sahailin sormeeni. Fiiliksethän siinä lässähtivät. Asiaa ei ollenkaan edesauttanut sekään, että viitoista tuli vähän vinksahtaneita. On melkein nukuttava yön yli ja uusin silmin huomenna arvioitava näitä puukäsityönäytteitäni ja mietittävä, menenkö sittenkin iskän luo ja pyydän ammattimiestä sirkkelöimään kunnon viitat.

Pilkkuja nurmikossa

27.5.2016
Sade teki selvää omanapuun ihanista kukista. Valkopilkullinen nurmikko on siitä merkkinä. Niin ja kukista tyhjentynyt omppupuu tietenkin!

torstai 26. toukokuuta 2016

Must-have

26.5.2016
Jihuu! Kaksi kesää sitten istutetut syreenit alkavat ensimmäistä kertaa kukkimaan! On erikoista, ettei koulun vanhassa pihassa ollut syreenejä, kun muitakin perinteisiä perennoja ja kasveja löytyy. Sen perinteisempää pihaistutusta kuin syreeni ei olekkaan. Surkuttelin puutetta muutaman vuoden, kunnes tajusin itse istuttaa ne.

Kirvakuuro

25.5.2016
Illalla ulkona lenteli varmaan satojatuhansia kirvoja! Eihän sitä ihmettä kännykällä kunnolla saanut kuvattua. Yritin kuitenkin ja samalla vapaaehtoisesti altistuin näiden pikkuötököiden hyökkäykselle. Tai se mikään hyökkäys ollut; sattuman varaisesti näyttivät kirvat kimpoilevan tuulessa sinne tänne, kuten vaatteisiin, hiuksiin, silmiin ja suuhun!



Harmillinen hyödyllinen

25.5.2016
On eräs puutarhahomma, josta en tykkää. Se on nurmikon leikkaus marjapuska-alueella!!!
Tähän askareeseen liittyvä tunnetila olisi kenties myönteisempi, jos puskia olisi pari tai muutama. Minulla on niitä tuolla 22. Ne ovat isoja ja yltiöpäisiä. Leikkurin käynnistysnauha ja kaasu- ja renkaidenvetovaijerit tarttuvat jatkuvasti puskien alaoksiin tai leikkausrytkytyksessä irtoilevien puskatukien hakasiin. Varsinkin mustaviinimarjapuskat tuottavat erityistä vaivaa matalan kasvutapansa vuoksi. Leikkaaminen onkin semmosta resuamista ja rötväämistä, että usein jätän koko alueen leikkaamatta, vaikka muualta leikkaankin. Kuitenkin aina jossain vaiheessa tämäkin alue on siistittävä, ja voi sitä hampaiden kiristyksen määrää!
Olen joskus ajatellut hankkiutuvani joka toisesta pensaasta eroon ja näin alueen hoito olisi helpompaa. Toisaalta näin monella marjapensaalla on varaa pieneen satohävikkiinkin. Puutarhuri on joka vuosi keitellyt marjoista perheelle mehut koko seuraavaksi talveksi. Niin viimekin talveksi, vaikka räksät ehtivät syödä marjoista puolet. Raakoina söivät. Tänä vuonna tästäkin viisastuneena suojaankin marjat verkoilla ajoissa.

Mikä tämä on?

24.5.2016
Tämä on kalliokielo. Se kasvaa puutarhassani parin neliön mättäänä heti hoidetun nurmikon reunassa. Nämä muutoin melko vaatimattoman näköiset kukkijat saattaisivat muutoin jäädä huomaamatta, mutta nyt nurmikkoa reunustaessaan pääsevät hienosti esille. 
Kalliokielon juurta on nälkävuosina kuivattu ja siitä valmistettua jauhetta on käytetty leipäjauhojen jatkeena. Lääkintätarkoituksessa kalliokieloa on käytetty ainakin turvotuksen poistamisessa.

Kesä alkaa



23.5.2016
Tuolla kylillä kulkiessa ei voi muuta kuin ihastuksesta haukkoa henkeään, kun omenapuut kukkivat niin ylettömän yltiöpäisesti! Minun ukkosmyrskyn runtelema omanapuuvanhus yrittää perässä, ei ihan saavuta samaa tasoa, mutta huonolta ei näytä silti. Nyt lienee kesä virallisesti alkanut, kun omena kukkii.



sunnuntai 22. toukokuuta 2016

Voi kukka!


22.5.2016
Kyllähän nuo voikukat kauniita toki ovat, mutta nyt syötän ne ruohonleikkurille!

lauantai 21. toukokuuta 2016

Pikkukukkia

21.5.2016
Ihanat pikkukukat; kesäleimut Texasista ja ketunleivät tuolta lähimetsästä. Jotain samaa, muttei kuitenkaan. Leimut kasvaa Amerikan lounaisosissa kuulemma yleisesti tienpientareilla, niin kuin ketunleivät meillä metsissä. 
Saisikohan noita ketunleipiä siirrettyä puutarhaan?

Pikku-tuunailua

20.5.2016
Minulla on tapana "siistiä" kukkapenkit ja varsinkin niiden reunat yksivuotisilla kesäkukilla. Yleensä pitäydyn hinnaltaan huokeissa, kuten samettiruusuissa tai kesäleimuissa. Kesän edetessä "korjailen" kukkapenkkiä uusilla. 
Pidän kukkapenkeistä, jotka ovat tiiviitä ja täysiä. Kasvustot täyttävät penkin niin, ettei multaa näy. Luonnonkukat ja -kasvit ovat erittäin tervetulleita täytteeksi. Niitä ilmestyy penkkiin ihan itsekseen, jos vain malttaa olla kitkemättä liikaa.

torstai 19. toukokuuta 2016

Kirvat pois!

19.5.2016
Kirvatkin tykkäävät uusista alppiruusuista. Vaan katsotaanpas, mitä tuumaavat mäntysuovasta!

keskiviikko 18. toukokuuta 2016

Lemmikki

18.5.2016
Viime kesänä siirsin pellon vierestä, tuolta tontin kulmasta muutaman lemmikin kukkapenkkiini ja hyvinhän nuo ovat puutarhaolosuhteisiin asettuneet; ovat siellä vähän niin kuin maanpeitekasveina. 
Minulla nuo kukkapenkit ovat tuollaisia sillisalaatteja. Mitään teemaa lajeittain, väreittäin tai edes koottain ei ole. Lätkin sitä sun tätä sinne sun tänne. Vasta myöhemmin siirtelen niitä, useimmiten siksi, että joku pikkuinen meinaa jäädä jonkun isomman alle.

tiistai 17. toukokuuta 2016

Korkea aika

17.5.2016
Kesäkukkaistutukset on nyt kohta pian saatava tehtyä! Menee viikkoja, ennen kuin ne kunnolla juurtuvat ja asettuvat astioihinsa kauniisti. Aluksi ne näyttävät vähän räjähtäneiltä, eivätkä kovin tyytyväisiltä uuteen kotiinsa.
Puuhailin ensimmäiset kesäkukkaistutukset etuovelle. Nähtäväksi jää, miten aurinkoa rakastava heliotrooppi menestyy enimmäkseen varjoisessa katoksessa, joka kaiken kukkuraksi on pohjoiseen päin. Toisaalta se on suojassa sateelta ja tuulelta, joita se ei myöskään siedä

Hyvä paha keltamo


16.5.2016
Sateesta huolimatta tai kenties siitä johtuen, takapihan rinne alkaa kellertyä. Kyseessä ei ole tällä kertaa voikukka vaan keltamo. 
Keltamo on muinaistulokas, kasvi, joka on levinnyt Suomeen keskiajalla munkkien mukana. Sitä kasvatettiin luostareiden yrttitarhoissa lääkekasvina. Keltamosta valmistettuja voiteita ja juomia käytettiin syylien ja känsien poistoon, silmäsairauksiin, virtsaamisvaivoihin, maksatauteihin, hammassärkyyn ja hinkuyskään. 
Keltamo on kiva rehevä kasvi, mutta myrkyllinen. Sen maitiaisnesteessä on alkaloideja, jotka vaikuttavat keskushermostoon lamauttavasti. 

sunnuntai 15. toukokuuta 2016

Se on tolppa

15.5.2016
Tarvikkeet: tolppa, kottikärryt, lapio, saavi, kumisaappaat, vatupassi, vähän hiekkaa, pari kiveä ja 25 kg betonimokkoo. Aika: 39 min. Vaikeustaso: helppo.
Kukkapenkkiin, puutarhan keskelle ilmestui tuommoinen tolppa. Siihen on tulossa viittoja tärkeisiin paikkoihin. 

perjantai 13. toukokuuta 2016

Polkuhommia

13.5.2016
Puutarhan perämetsässä oleva uusi polku ei kyllä pelkällä käveleskelyllä tamppaudu tarpeeksi. Kävin tänään käsin kitkemässä polulta mustikanvarpuja, kieloja, valkovuokkoja, poimulehtiä ja sanisisia. 
Metsän reunassa kasvaviin nuoriin tuomiin oli auenneet ensimmäiset, melkein liiankin huumaavasti tuoksuvat kukat. Etsin netistä tuomelle tieteellistä nimeä hästäkkiä# varten. Se on Prunus Padus. Silloin muistin aikaisemmin keväällä istuttaneeni yhden toisen Prunuksen, kirsikan nimittäin! 
Tuomi kuuluu kirsikan tavoin ruusukasvien lehtipuu-sukuun. Wikipediasta kävi ilmi, että luumu myös. 
Ja niinhän se tosiaan on, nämä kolme muistuttavat toisiaan niin kukinnalla kuin hedelmilläänkin. Tuomen marjojen syötävyydestä ihmiselle ei Wikissäkään puhuttu mitään. Ainakin ne kelpaaavat linnuille. Tuomella onkin englanniksi kuvaava nimi, bird cherry!

torstai 12. toukokuuta 2016

Taikaa

12.5.2016
Kuvassa vasemmalla on jättitatar viime viikolla ja oikealla tänään. Sen kasvuvauhti on kyllä eräs kasvimaailman ihmeistä. 
Muumilaakson tarinoita seuranneet muistanevat, kun Pikku Myy laittoi taikurin hattuun langanpätkän. Se muuttui hatussa suureksi köynöskasviksi. Pian Muumitalo peittyi kokonaan kasvin peittoon ja oli kuristaa talon asukkaat hengiltä. Lopulta taikurin itse oli tultava taikomaan köynös pois. 
Minun taikurini on ruohonleikkuri, joka estää tataria leviämästä. Talvi taikoo tatarin pois lopullisesti, ehkä juuri viime hetkellä, ennen kuin se valtaa koko puutarhan. Ja talon.

keskiviikko 11. toukokuuta 2016

Punaista ja keltaista


11.5.2016
Ylistys tulppaaneille! Tämän kevään tulppaanit värittävät puutarhan keltaisen ja punaisen eri sävyissä. Muistaakseni istutin muitakin värejä ja jotain erikoisuuksia, mutta ne ovat varmaan niitä, joissa ei ole vielä edes kunnon nuppuja. Yllärit antavat odottaa itseään. 
Tänään vähän viileämpi sää ei ollut haitaksi, kun jatkoin nurmikonleikkausurakkaa. Kuuma tuli silti.

tiistai 10. toukokuuta 2016

Tulppaaneja ja saniaisia



10.5.2016
Vielä tänään poikkeuksellisen lämmin päivä helli puutarhuria ja puutarhaa, joka on taas muuttanut muotoaan. Paikassa, missä vielä äitienpäivänä valkovuokot kumpuilivat, huojuu nyt vaaleanvihreä kotkansiipikasvusto. Video: https://instagram.com/p/BFOh7jCqB8x/ 

Melkein kaikki tulppaanit kukkivat ja kohta uudet alppiruusutkin. +24C vaihtuu huomenna tavanomaisiin toukokuun lämpötiloihin, sanoi meteorologi telkkarissa. Pieni jarru tälle räjähdysmäiselle kasvulle on kai pelkästään hyvä: pysyy puutarhurikin perässä!


Ekana keltainen


9.5.2016
Varjossa melkein hellettä, auringossa varmasti! Tämä lämpö saa seuraavat vuorossa olevat kukkijat heräämään. 
En mitenkään muista mitä ja millaisia tulppaaneja syksyllä istutin, mutta näköjään ensimmäisten kukkijoiden eturintamassa on tuollaisia keltaisia kerrottuja. Huomenna kenties saamme keltaiselle seuraa.
Tänään korkkasin myös ruohonleikkurin. Se lähti melkein moitteitta käyntiin. Leikkasin pätkän nurmikkoa ja palkinnoksi sain toiseen jalkaan vanhoista nurmikonleikkauslenkkareista verestävän hankauman. Sukka olisi ollut hyvä, mutta ei tällä helteellä tullut mieleen.

sunnuntai 8. toukokuuta 2016

Äitienpäivä


8.5.2016
Keräsin pihalta kukkakimpun mummulle. 




Perusteellinen pesu


7.5.2016
Kovin moni asia ei ole riittävä syy multaisten kynsien alusten jynssäämiseen. Tänään sellainen syy kuitenkin ilmaantui; häät. 
Sukulaistytön häissä teemakukkana oli orkidea, kukkien kuningatar. Minullakin oli.

lauantai 7. toukokuuta 2016

Puutarhurin vapaapäivä


6.5.2016
Puutarhassa ei aina tarvitse tehdä mitään. Oleskelu, istuskelu ja päämäärätön käyskentely puutarhassa on toisella tavalla antoisaa. Siinä nauttii enemmän kokonaisuudesta ja toisaalta myös yksityiskohdista. Hyvin yleinen näky Karhin koulun puutarhassa on kasvien seasta pilkottava puutarhurin takapuoli. Siellä se maastossa rähmällään kuvailee kukkien terälehtiä tai hakee uutta kuvakulmaa.
Puutarha on muuttunut heleän vihreäksi. Paikassa, jonka jättitatar kohta valtaa, velloo nyt ihana valkovuokkomeri.

torstai 5. toukokuuta 2016

+21


5.5.2016 +21C
Kesäisen oloinen päivä sai minut menemään puutarhalle etsimään kesäkukkia yksivuotisiin ruukkuistutuksiin. Vaan eipä ollut vielä kunnon kesäkukkia myynnissä, orvokkeja ja äitienpäiväruusuja vain! Turha reissu ei silti ollut. Tarjoushaukka bongasi kärhön vitosella. Istutin sen pienen koivun viereen. Taustalle on valmisteltu alue, jonne tulee pari postitse tilamaani tikankonttia. 
Jostain ovat idänsinililjat eli scillat ilmaantuneet puutarhaani erään kiven juureen. Puutarhatonttuko ne on sinne salaa käynyt laittamassa, minä en myönnä!

keskiviikko 4. toukokuuta 2016

+20


4.5.2016 +20C
Tänään ei ollut kevätsäässä valittamista. Aina kesälläkään ei näin tarkene. Puutarha alkoi päivässä vihertämään ja puutarhurin sydän visertämään! 
Vanha omenapuu, josta viime kesän ukkosmyrsky katkoi puolet oksista, kököttää vielä harmaana ja elottoman näköisenä. Vanhus on kuitenkin joka vuosi yllättänyt upealla kukinnallaan ja toivottavasti tänäkin vuonna. Omenat ei kyllä tässä puussa maistu miltään. Puu onkin tuossa lähinnä koristeena.

tiistai 3. toukokuuta 2016

Kilpajuoksu


3.5.2016
Rikkaruohot ovat kasveja, jotka kasvavat paikoissa, joissa niiden ei haluta kasvavan. Kilpajuoksu näiden kanssa alkaa viimeistään toukokuussa. Pitkän talven energiaa ja intoa ladannut puutarhuri tarttuu taistoon innokkaasti ja vie ensimmäisen erävoiton. Kuitenkin viimeistään juhannukseen mennessä rikkaruoho on jo niskan päällä. Kesän edetessä voittaja ei liene yllätys. Täydellinen ylivoima jää rikkaruoholta kuitenkin saavuttamatta, sen verran kiusaa ehdin tehdä!

maanantai 2. toukokuuta 2016

Kevätvauvoja


2.5.2016
Lämmön myötä kevät ampaisi liikkeelle kuin pikajuoksija telineistä. Puutarhassa ja luonnossa muutoksia tapahtuu päivittäin. Suosikkikasvini kotkansiipisaniainen nousi tänään maasta. Lehdet tiukassa rullassa pikku-saniaiset näyttävät ihan joltain tyypeiltä. Yhden varjo on ihan E.T.

sunnuntai 1. toukokuuta 2016

Kevään ensimmäinen


1.5.2016
Aurinko herätti ensimmäiset valkovuokot. Minä kaivoin puutarhapöydän ja -tuolit puuliiteristä. Kastelin äskettäin istutetut alppiruusut ja siirsin takapihalta etupihalla kasvavan pähkinäpensaan juurelle kevättaskuruohoja. Kimalaiset surisivat kukkivissa raidoissa ja lepissä. Hieno päivä.